Loading cart contents...
6 ASKELTA AIVOJEN HYVINVOINTIIN
1. Säännöllinen harjoitus
Säännöllinen liikunta madaltaa korkeaa verenpainetta, parantaa verenkiertoa ja hapensaantia, voimistaa lihaksia ja luustoa sekä ylläpitää hyvää aivoterveyttä.
Tutkimuksissa on todettu, että henkilöillä, jotka harjoittelivat enemmän kuin kolme kertaa viikossa, oli pienempi todennäköisyys sairastua dementiaan kuin vähemmän aktiivisilla. Hyväkuntoisilla oli paremmat testitulokset huomiokyvyssä, kielen hallinnassa, muistissa ja muissa kognitiivisissa kyvyissä.
Säännöllisellä joogaharjoituksella on myönteinen vaikutus koko kehon ja mielen hyvinvointiin. Se vaikuttaa positiiviseti myös muistiin ja muihin kognitiivisiin kykyihin.
2. Stressin hallinta
Stressi on jatkuvasti läsnä tässä ajassa. Kun olemme stressaantuneita, pulssi ja hengitys kiihtyvät ja lihakset jännittyvät. Pitkään jatkunut stressi vaikuttaa aivotoimintaan ja sen rakenteeseen kielteisesti mm. hippokampukseen, amygdalaan ja etuotsalohkoon. Jatkuva stressi voi hidastaa tai jopa estää uusien neuronien synnyn hippokampuksessa – aivojen osassa, jolla on keskeinen rooli muistitoiminnoissa.
Syvä, rauhallinen hengitys auttaa, kun olet stressaantunut. Aina kun hengität syvään, sisääntuleva happi antaa signaalin aivoille vähentää stressihormonien tuotantoa. Pitkä, virtaava uloshengitys rauhoittaa ja rentouttaa. Syke tasoittuu ja verenpaine laskee. Olo tuntuu rauhallisemmalta ja keskittyneemmältä.
Jooga-, meditaatio- ja mindfulness-harjoitukset vähentävät stressiä helposti ja turvallisesti. Harjoitukset lisäävät myönteisiä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia aivoissa. Pitkään meditaatiota harrastaneilla on todettu olevan mm. paksumpi cortex – aivojen osa, joka on olennainen suunnittelulle ja päätösten tekemiselle.
Myös rauhallinen musiikki vähentää stressiä ja rentouttaa, madaltaa sykettä ja verenpainetta.
Älä väheksy naurun merkitystä. Se lisää happipitoista ilmaa keuhkoihisi, raviten sydäntä ja aivoja. Lihakset rentoutuvat, hyvää oloa aiheuttavien dopamiinien määrä elimistössä nousee ja stressihormonit vähenevät.
3. Ruokavalio
Olet sitä mitä syöt ja mitä kehoosi siitä imeytyy.
Terveellinen ruokavalio: hedelmät, vihannekset, palkokasvit, pähkinät, kokojyvätuotteet ja pienet määrät eläinpohjaisia tuotteita ovat aivoterveydelle hyväksi. Sokerin vähentäminen on hyväksi koko keholle, siis myös aivoille.
Vihreät lehdelliset vihannekset, kuten lehtikaali ja pinaatti sisältävät aivoille terveellistä K-vitamiinia ja antioksidantteja. Tutkijat ovat todenneet, että nämä ravintoaineet voivat hidastaa kognitiivisten toimintojen heikentymistä.
Rasvaiset kalat kuten lohi sisältää merkittävässä määrin omega 3-öljyä, joka on hyväksi aivoterveydelle.
Marjat etunenässä mustikat ja mustat viinimarjat sekä niiden sisältämät flavonoidit auttavat parantamaan ja ylläpitämään muistia.
4. Hyvä yöuni
Uni on keskeistä hyvälle terveydelle ja muistille.
Uni vaikuttaa immuunijärjestelmään, aineenvaihduntaan ja muistitoimintoihin. Unen aikana aivojen nestekierto tehostuu ja aivot puhdistuvat haitallisista aineista.
Unen puute heikentää huomiokykyä, keskittymistä, lyhyt- ja pitkäkestoista muistia, päätöksentekokykyä ja lisää stressin negatiivisia vaikutuksia. Ihminen tarvitsee lähtökohtaisesti 7 tunnin häiriintymättömän unen.
5. Ihmissuhteet
Hyvät sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä aivoterveydelle. Ne suojaavat muistia ja kognitiivisia toimintoja ikääntyessä. Tutkimukset osoittavat, että henkilöillä, joilla on hyvät sosiaaliset suhteet on vähemmän kognitiivisten toimintojen häiriöitä kuin yksinäisillä.
Sosiaalinen elämä stimuloi ja haastaa aivot moniin eri toimintoihin, kuten keskittymiseen, muistamiseen, tietojen yhdistämiseen, ajatusten ilmaisemiseen, jatkuvaan havainnointiin ja vuorovaikutukseen.
6. Aivojen jatkuva haastaminen
Mitä enemmän ja aiemmin stimuloit ja haastat aivoja sitä enemmän sinulla on puskuria (kognitiivista reserviä) ikääntymisen myötä tuleville kognitiivisille häiriöille.Osallistuminen älyllisesti haastaviin toimintoihin edistää aivojen plastisuutta, muokkautuvuutta.
Voimme kasvattaa reserviä jatkuvasti, opiskelemalla uusia asioita ja haastamalla itsemme älyllisesti jollain uudella taidolla esim. uuden kielen opiskelulla, uudella musiikkiharrastuksella, tanssilla tai vaikka bridgen pelaamisella. Myös matkustelu, teattereissa, konserteissa ja museoissa käynti sekä muut kulttuuriharrastukset stimuloivat ja rikastuttavat älyllisesti, erityisesti, jos niihin lisää halun oppia jotain uutta. Oman mukavuusalueen ylittäminen aika ajoin on hyväksi.
Avoin ja utelias elämänasenne on parasta aivoreservien rakentamista sekä muistisairauksien ennaltaehkäisyä.